Kotkan kaupunki

Koko maailma on käden ulottuvilla Kotkassa, jossa sijaitsee Suomen suurin vientisatama, josta on yhteydet kaikkialle maailmaan. Kaupunki on myös tunnettu koko perheelle suunnatusta merellisestä suurtapahtumasta, Kotkan meripäivistä. Kiireen keskellä on mukava rentoutua Sapokan 3 hehtaarin laajuisessa, palkintojakin saaneessa kauniissa vesipuistoalueen ympäristössä.

Tietoa Kotkan kaupungista

Perustettu	1878
Väestö	54 803 asukasta	(31.12.2006)
Pinta-ala	276,52 km2
Maapinta-ala	270,74 km2
Vesipinta-ala	5,78 km2	(sisävesiä)
Asukastiheys	198 asukasta/km2

Tuloveroprosentti	18,75 %	(v. 2007)
Yleinen kiinteistöveroprosentti	1,00 %	(v. 2007)

Kaupunginjohtaja	Henry Lindelöf
Kotisivut	www.kotka.fi

Kotkan sijainti

Lääni	Etelä-Suomen lääni
Maakunta	Kymenlaakson maakunta

Kotkan historia

Linnoituskaupunki syntyy Kotkansaareen

Kotkan historia liittyy emäpitäjänsä Kymin historiaan. Venäläiset perustivat 1790-luvulla Kymin alueelle kaksoislinnoituksen Svartholman ja Viaporin vastineeksi. Kotkansaaren itäosaan perustettiin satama, ja varsinainen linnoituskaupunki kasarmeineen ja varastoineen rakennettiin saaren sisäosaan.

Linnoituskaupungin väestö oli pääosin ortodoksisia venäläisiä. Linnoitukset menettivät kuitenkin pian sotilaallisen merkityksensä Venäjän ja Ruotsin rajan siirryttyä Suomen sodassa 1809 Kymijoelta Tornionjokeen. Tämän seurauksena keisari Aleksanteri I alensi Ruotsinsalmen toisen luokan linnoitukseksi ja torjui kaupunginperustamisanomuksen.

Tuhoutunut kaupunki rakentuu uudelleen sahateollisuuden varaan

Krimin sodassa 1855 brittiläis-ranskalainen laivasto tuhosi merilinnoitukset, ja linnoituskaupunki tuhoutui suurimmaksi osaksi tulipalossa. Nykypäivään on parhaiten säilynyt ortodoksinen kirkko sekä linnoituksista Kyminlinna, joka ei sijaintinsa vuoksi joutunut sotatoimien kohteeksi.

Sahateollisuuden voimakas kasvu 1870-luvulla johti lukuisien höyrysahojen perustamiseen Kymissä. Kymijoen suulla sijainnut alue oli otollinen sahateollisuudelle, koska jokea pitkin saattoi uittaa puutavaraa Päijänteeltä ja Saimaalta asti. Kunnan väkiluku alkoi nousta voimakkaasti ja Ruotsinsalmen linnoituskaupungin raunioille alkoi uudelleen muodostua kaupunkimainen yhteisö.

Kotkan kaupunki perustettiin vuonna 1878. Kaupunki syntyi erinomaiseen puutavaran uittoväylän ja sataman yhtymäkohtaan paikkaan, joka vuosisatoja oli ollut runsas kala-apaja. Lohi ja siika olivat houkutelleet kalastajia, erämaan rikkaudet metsästäjiä.

Alueella eli paitsi suomalaisia myös saksalaisia, ruotsalaisia, virolaisia ja venäläisiä. Viipurin ja Pietarin kaupunkien läheisyys vaikutti merkittävästi alueen kehittymiseen.

Sahateollisuuden synty ja keskittyminen Kymijoen suuhun loi edellytykset puunjalostusteollisuuden syntymiselle ja satamatoiminnoille. Kotkan ja Kymenlaakson alueesta kehittyi nopeasti valtakunnallisesti merkittävä, monialainen teollisuuskeskus. Satamasta on kehittynyt yksi maamme suurimmista ja nykyaikaisimmista vientisatamista. Kouvolan—Kotkan rautatien valmistuminen 1890 vahvisti Kotkan kehitystä alueensa merkittävimmäksi teollisuus- ja satamakaupungiksi ohi Haminan.

Kuntaliitoksia seurasi työttömyys

Karhulan kauppala ja Kymin kunta liitettiin Kotkaan vuoden 1977 alusta. Sitä ennen oli jo pieni Haapasaaren saaristokunta liittynyt Kotkaan. Voimakkaalla teollisuuspaikkakunnalla jouduttiin pian kuntaliitoksen jälkeen tilanteeseen, jossa teolliset työpaikat vähenivät merkittävästi. Noin kymmenen vuoden aikana menetettiin likimain 5 000 työpaikkaa, lähes 20 prosenttia kaikista työpaikoista.

Puunjalostusteollisuuden automatisointi oli välttämätöntä, mutta nyt kilpailukykyinen teollisuus on Kotkan vahvuus.